George Orwell ei varmaankaan arvannut, miten lähelle totuutta hän aikoinaan ennusti kirjoittaessaan kirjansa Vuonna 1984. Kirjassa muun muassa kerrotaan, että jatkuvasta sotimisesta vastaavan ministeriön nimi on Rauhanministeriö. Ja nythän Euroopan Unioni rahoittaa Ukrainan sotimista omasta ”rauhanrahastostaan”.
Samoilla linjoilla ollaan Orpon oikeistohallituksen hallitusohjelmassa. Hallitusohjelman otsikon ”Neuvottelujärjestelmän kehittäminen ja työrauhan parantaminen” alla on tekstiä, joka ei kehitä neuvottelujärjestelmää eikä paranna työrauhaa. Oikeasti otsikon pitäisi kuulua ”Palkankorotusten estäminen ja lakko-oikeuden kaventaminen”.
Seuraavassa kommentoin muutamia tähän lukuun kirjattuja hallituksen tavoitteita.
PALKKOJEN KOROTUKSET JA SOVITTELU PYRITÄÄN ESTÄMÄÄN
Hallitusohjelmassa lukee, että ”laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella”.
Tämä johtaa tietenkin siihen, että kun jollekin alalle tulee joku huono sopimus, Petteri ja hänen kaverinsa kiireesti julistavat sen yleiseksi linjaksi. Kun muut liitot oikeutetusti pyrkivät parempaan sopimukseen, valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan käyttäminen ei ole vaihtoehto. Liitto tietää, että sovittelun kautta ei ole mitään mahdollisuutta saada aikaan yleiseksi linjaksi julistettua tasoa parempaa sopimusta. Silloin joudutaan tappelemaan suoraan alan työnantajajärjestön kanssa.
Seurauksena on vaikeampia neuvotteluja ja varmasti myös enemmän työtaisteluita.
HALLITUS AIKOO PUUTTUA LAKKO-OIKEUTEEN
Hallituksen ohjelmassa on useita lakko-oikeuden rajoittamiseen liittyviä suunnitelmia. Ne aiotaan toteuttaa saman tien; ohjelman mukaan jo syksyllä 2023.
Uusi pakkolaki
Ohjelman mukaan ”Hallitus toteuttaa eduskunnan lausuman (EV 105/2022) ja valmistelee lainsäädännön, jolla turvataan suojelutyön järjestäminen ristiriitatilanteissa”.
Kyseisen lausuman mukaan ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa”.
Tämä eduskunnan lausuma liittyy syyskuussa 2022 hyväksyttyyn niin sanottuun pakkolakiin, jolla rajoitettiin hoitohenkilökunnan lakko-oikeutta.
Silloin laki oli voimassa vain lyhyehkön määräajan. Nyt on selvästi tarkoitus tehdä pysyvä laki, jolla haluttaessa voidaan puuttuu milloin tahansa minkä tahansa ammattiryhmän ilmoittaman lakon estämiseen tai rajoittamiseen.
Poliittisia työtaisteluita rajoitetaan
Hallitusohjelman mukaan ”poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä rajoitetaan enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin”.
Tällainen toteamus jättää monet asiat auki. On kysyttävä ainakin seuraavia kysymyksiä:
- Jos on pidetty päivän mittainen poliittinen lakko, koska saa järjestää päivän lakon seuraavan kerran? Saako pitää samasta aiheesta, jos asia on edelleen ajankohtainen?
- Jos yksi ammattiliitto tai keskusjärjestö on järjestänyt lakon, saako toinen liitto tai järjestö järjestää lakon samasta aiheesta vaikka jo seuraavana päivänä?
Olennainen asia on tietenkin se, että lainsäädännöllä pyritään puuttumaan asiaan, josta tähän asti ei ole lailla säädetty. Käytännössä työntekijöillä on ollut oikeus poliittisiin lakkoihin. Mitään uutta rajoittavaa sääntelyä ei tule hyväksyä.
Tukilakkoja rajoitetaan mielivaltaisesti
Ohjelman mukaan hallitus muuttaa lainsäädäntöä niin, että tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi. Jatkossa laillisia tukityötaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.
Suunnitteilla on siis lähes kaikkien tukilakkojen muuttaminen lain vastaisiksi. Työantajat ja heitä tukevat virkamiehet ja ministerit osaavat kyllä aina kertoa, että tukityötaistelu ei ole kohtuullinen suhteessa tavoitteisiin.
Lakkosakkoja korotetaan
Hallitusohjelman mukaan ”laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotetaan ja sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta säädetään työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu laittomaksi tuomittuun työtaisteluun osallistumisesta”.
Hallitus on tässä oikein reilulla päällä: kun sakkoa korotetaan, niin korotetaan reilusti. Työehtosopimuslain 9 § mukaan lakkosakko (hyvityssakko) on nyt 23 500 euroa. Sakon määrä nousee siis yli kuusinkertaiseksi.
Kokonaan uutta on myös se, että sakko voidaan määrätä myös yksittäiselle työntekijälle. Tämä on tietenkin ihan väärin ja taitaa lisäksi olla vastoin sellaisia kansainvälisiä sopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut.
VASTARINTAA TARVITAAN
Ohjelmassaan hallitus paljastaa avoimesti työntekijöihin ja tavallisiin kansalaisiin kohdistetut heikennykset. Näitä ei tietenkään voida hyväksyä.
On käynnistettävä niin kova vastarintaliike, että hallitus saadaan kaadettua jo ennen kuin se ehtii suunnittelemansa konnuudet toteuttaa.
Tapio Siirilä 