70 vuotta Kemin veritorstaista

Elokuun 18. päivänä tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Kemissä kuoli kaksi työntekijää lakkolaisten mielenosoituksesta. Poliisi ampui Feliks Pietilän ja kuorma-auto ajoi Anni Kontiokankaan päälle. Päivä oli torstai ja siksi tapahtumaa kutsutaan Kemin veritorstaiksi.

Tapahtumien taustalla oli Kemi-yhtiön kesäkuussa tekemä ilmoitus, jonka mukaan selluloosatehtaan työntekijöiden palkkoja alennetaan 30 … 40 prosenttia. Tällaisen ilmoituksen jälkeen lakkoon menivät aluksi sellutehtaan noin 260 lastaajaa ja varastoijaa. Lakko kuitenkin laajeni nopeasti. Tukilakkoon yhtyivät Kemi-yhtiön kaikki työntekijät, Kemin sataman työntekijät, Kemijoen uittopuiden erottelutyönmaan väki, rakennustyöntekijät ja kunnantyöntekijät. Lakkoon yhtyivät myös Veitsiluoto Oy:n sellutehtaan ja sahan työntekijät. Elokuun 18. päivänä lakossa oli noin 3 000 työntekijää eli lähes kaikki Kemin työläiset.

Karl August Fagerholmin johtama sosialidemokraattien vähemmistöhallitus pyrki murtamaan lakon julistamalla silloin voimassa olleen valtalain perusteella Kemijoen erottelutyömaan avoimeksi työmaaksi 17.8. Se merkitsi poliisien suojelua työhön tuleville rikkureille.

Kulkue rikkurityömaalle

Tilanteen kärjistymistä pelkäävä Kemin alueen lakkotoimikunta kutsui koolle yleisen kokouksen Karihaaran työväentalolle torstaiksi 18.8. Koolla oli noin 4 000 lakkolaista ja heidän perheenjäseniään. Kokouksessa korostettiin tarvetta jatkaa lakkoa yhtenäisesti lopulliseen voittoon asti.

Kokouksen loputtua osa kokousväestä päätti lähteä kävellen noin kuuden kilometrin päässä olevalle Kemijoen erottelutyömaalle Lautiosaareen ”rikkureille laulamaan”.

Lautiosaaressa kulkuetta vastassa oli noin sata poliisia pistooleilla ja osa konepistooleilla aseistettuna. Aluksi kuitenkin pamputettiin oikein olan takaa ja levitettiin kyynelkaasua. Muun muassa Kansan Tahdon toimittaja Kullervo Kaukonen hakattiin tajuttomaksi. Jossain vaiheessa poliisi ryhtyi ampumaan. Suurin osa laukauksista ammuttiin ilmaan, mutta Feliks Pietilää ammuttiin rintaan ja Aapo Louhela haavoittui päähän.

Väkivaltaa seurasi oikeusilveily

Sen sijaan, että oikeus olisi ryhtynyt tutkimaan poliisin väkivaltaa ja aiheutettuja kuolemantapauksia ja haavoittumisia, hallitus ryhtyi syyttämään työläisiä kapinasta. Hallitus komensi oikeuskanslerin asialle ja tämä määräsi syyttäjäksi Helsingin kaupungin kaupunginviskaalin Arvo Mäkelän.

Syytteeseen asetettiin 127 työläistä. Osa heistä oli vangittuna yli viisi kuukautta kestäneen oikeuskäsittelyn ajan. Tuomio kapinasta annettiin 35 työläiselle. Lyhin tuomio oli 4 kuukautta vankeutta ja pisin vuosi ja kahdeksan kuukautta. Pisimmän tuomion sai Rune Ikäläinen, joka tapahtuman aikana oli puolen kilometrin päässä toisella puolella jokea.

Vaikka elettiin jo vuotta 1949, tapahtuma ja sen päälle järjestetty oikeusilveily muistutti aikaisempien vuosikymmenien kommunistivainojen aikaa. Silloinkin ihmisiä otettiin kiinni ja tuomittiin milloin minkäkinlaisten tekaistujen syiden varjolla. Tällä kertaa kuitenkin vääryys oikaistiin kohtalaisen pian, kun maaliskuussa 1950 aloittanut Urho Kekkosen hallitus antoi lähes ensi töikseen eduskunnalle esityksen tuomioiden peruuttamisesta.

Tapahtumaa muistetaan Kemissä

Tapahtuman vuosipäivänä sunnuntaina 18.8. klo 12 Kemin työväenyhdistys käy laskemassa kukat Ristikankaalle haudattujen Feliks Pietilän ja Anni Kontiokankaan haudoille. Klo 14 alkaa varsinainen muistotilaisuus Lautiosaaressa tapahtuman muistokiven kupeessa.

Advertisements
Posted in Uncategorized | Leave a comment

Saatiin sotaisa hallitus

Rinteen hallituksen ohjelman lähtökohdat ovat aivan erilaiset kuin työnantajajärjestöjen ohjeiden mukaan kirjoitetut Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitusten ohjelmat. Ohjelmassa on selvästikin pyritty parantamaan kansalaisten asemaa eikä niinkään edistämään yritysten voittojen saalistusta.

Pitää kuitenkin todeta, että ohjelmassa sanotaan monia hyviä tavoitteita selvitettävän. Kyyninen lukija voisi todeta, että ohjelma on toteutettu, kun selvitys on tehty. Mitään konkreettisia toimenpiteitä selvitysten perusteella ei edellytetä. Sama koskee ohjelmaan kirjoitettuja tavoitteita, joita pyritään toteuttamaan vaikuttamalla EU:ssa ja YK:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Kun on yritetty vaikuttaa, ohjelma toteutuu, vaikka tuloksia ei tulekaan.

Asehankinnoissa ja sotilaallisessa toiminnassa ohjelma on kuitenkin hyvinkin täsmällinen ja seuraa ikävällä tavalla edellisten oikeistohallitusten linjauksia. Suomessa ja ulkomailla järjestettäviin USA:n ja Naton johtamiin sotaharjoituksiin osallistutaan ja ollaan mukana Naton kumppanuusohjelmassa. Nato-jäsenyyttä voidaan hakea hallituskauden aikana, jos siltä tuntuu. Ohjelman mukaan jäsenyyshakemuksen tarvetta tarkastellaan reaaliajassa.

Rahaa varataan armeijalle henkilökunnan lisäämiseen ja muun muassa kertausharjoitusten määrän kasvattamiseen 20 prosentilla. Reserviläisjärjestöjen ja muiden maanpuolustusjärjestöjen toimintaa tuetaan ja edistetään.

Myös miljardeja nielevät asehankinnat on kirjattu ohjelmaan. Ohjelman mukaan Hornet-rynnäkkökoneiden suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Hankintasopimus solmitaan vuonna 2021. Lähemmäs kymmenen miljardia maksava hankinta aiotaan sumplia jotenkin normaalien vuosittaisten budjettien ulkopuolelta. Ohjelmassa tämä sanotaan monitulkintaisesti, että ”Päätöksenteon lähtökohtana on, että budjettitalouden lukuja tarkastellaan hävittäjähankinnoista puhdistettuna.”

Eikä asevarustelu lentokoneisiin lopu. Toista miljardia maksava uusien sotalaivojen hankintaa koskeva sopimus sanotaan tehtävän hallituskauden alussa.

Näillä ohjelman kirjauksilla hallitus ylläpitää ja lisää sotilaallista jännitystä Suomessa ja lähialueilla. Samalla hallitus vaikeuttaa kansalaisten kannalta hyödyllisten tavoitteiden toteuttamista, kun suunnattomat määrät rahaa varataan uusien asejärjestelmien hankkimiseen. Olisi kovasti toivottavaa, että hallitusohjelmaa voitaisiin vielä muuttaa sotilaspolitiikkaa ja asevarustelua käsitteleviltä kohdiltaan.

Julkaistu Lapin Kansassa 14.6.2019

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Puhe voiton päivänä 9.5.2019 neuvostosotilaiden hautamuistomerkillä

HYVÄT TOVERIT

Saksassa kommunistisen puolueen kannatus oli laajaa 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa. Parlamenttivaaleissa kommunistien kannatus nousi vaali vaalilta. Vuonna 1928 kommunistit saivat 64 edustajaa ja vuonna 1930 jo 77 edustajaa. Vuoden 1932 vaaleissa kommunistit saivat 100 kansanedustajaa ja lähes kuusi miljoonaa ääntä.

Tällainen kehitys pelotti suurpääomaa, jonka tuella Hitlerin johtama natsipuolue nostettiin valtaan vuonna 1933. Kommunistikansanedustajat vangittiin, keskitysleirit perustettiin ja vuonna 1941 natsit käynnistivät suurhyökkäyksen Neuvostoliittoon. Siinä hyökkäyksessä oli mukana Suomikin.

Tällä hautausmaalla koemme kouriintuntuvasti sodasta aiheutuvat seuraukset. Tähän on haudattu noin 1 670 neuvostoliittolaista sotavankia. Neuvostoliittoa ja kommunisteja vihaavat suomalaiset porvarit tuhosivat heidät nälällä, raskaalla työllä ja pahoinpitelyillä.

Toisen maailmansodan päättymisestä on kulunut jo 74 vuotta. Äärioikeiston nousun ja vasemmiston vainoamisen uhka ei ole kuitenkaan hävinnyt. Yhdysvallat ja muut kapitalistiset maat katsovat oikeudekseen puuttua muiden maiden asioihin, kun ne ryhtyvät kansallistamaan suuryhtiöitä tai harjoittamaan muuten edistyksellistä politiikkaa. Jos taloudellinen painostus ei riitä, sotilaat pannaan asialle.

Tämä nähty monta kertaa, esimerkiksi Kuubassa Sikojen lahdella vuonna 1961 ja Vietnamissa 1960- ja 1970-luvuilla sekä Chilessä vuonna 1973.

Parhaillaan on menossa USA:n avoin ja röyhkeä puuttuminen Venezuelan asioihin. Siinäkin USA on tukemassa öljy-yhtiöitä, joiden öljynporauslauttoja ja muita toimintoja kansallistettiin vasemmistolaisen presidentin Hugo Chavezin kaudella.

Myös Euroopassa tapahtuu huolestuttavaa kehitystä. Ukrainassa on vallassa superrikkaiden oligarkkien tukema natseja ihannoiva hallinto ja monissa maissa äärioikeistolaiset populistipuolueet menestyvät vaaleissa. Suomessa perussuomalaiset ja kokoomus menestyivät äsken pidetyissä vaaleissa.

Huolestuttavaa kehitystä ei tietenkään pidä vain seurata ja surkutella. Tämäkin hautausmaa on konkreettinen esimerkki siitä mitä seuraa, jos äärioikeistolaisuutta ja fasismia ei saada ajoissa torjuttua. Siksi meidän kaikkien tärkeä tehtävä on toimia rauhan, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta suurpääoman valtaa vastaan. Yksi pieni, mutta silti tärkeä tehtävä on varmistaa kommunisteille mahdollisimman hyvä tulos kohta pidettävissä EU:n parlamentin vaaleissa.

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Puhe Kemissä punaisten hautamuistomerkillä 1.5.2019

Porvari kunnioittaa demokratiaa silloin, kun se sopii kapitalistiluokalle. Jos eduskunta tai muut porvarilliseen demokratiaan kuuluvat laitokset ryhtyvät tekemään sellaisia päätöksiä, joiden kapitalisti katsoo uhkaavan omia etujaan, demokratia hyljätään välittömästi.

Tämä näkyi Suomessa vuonna 1917, kun eduskunta päätti itsenäisyyteen tähtäävästä valtalaista ja kahdeksan tunnin työaikalaista sekä kunnallista demokratiaa koskevista kuntalaeista. Eroamaan pakotetun tsaarin tilalle tullut Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan Suomen oikeistoporvarien pyynnöstä ja esti lakien voimaan tulon.

Työväenluokan lisääntyvää vaikutusvaltaa pelkäävä porvaristo aloitti sitten vuoden 1918 tammikuussa luokkasodan. Vaikka Kemissä ei sodittukaan, valkoinen terrori murhasi täälläkin kymmeniä tovereita. Osa heistä on tähän haudattu.

Demokratian halveksinta ei loppunut vuoden 1918 valkoiseen terroriin. Kommunistien toiminta oli kielletty vuosikymmenten ajan. Kommunistien lisäksi vaino kohdistui vasemmiston eduskuntaryhmään, ammattiyhdistysliikkeeseen, työväen urheiluseuroihin ja muuhun vasemmistolaiseen tai sellaiseksi leimattuun toimintaan. Vasta Neuvostoliiton fasismista saama voitto vapautti Suomenkin kommunistit maanalaisuudesta vuonna 1944.

Nyt kun Suomen kommunistinen puolue on pieni, sen olemassa olemista siedetään. Oikeisto käyttää kuitenkin häikäilemättä rahojaan ja vaikutusvaltaansa oman asemansa säilyttämiseen. Eduskunnassa oleville puolueille maksetaan puoluetukia ja erillistä tukea vaalityötä varten. Kaupalliset tiedotusvälineet ja myös yleisradio syrjivät vasemmistolaista tiedottamista. Tiedotusvälineet suosivat perussuomalaisia ja vihreitä, koska osa oikeistopolitiikkaan tyytymättömistä voidaan huijata äänestämään näitä oikeistolle vaarattomia vaihtoehtoja.

Vaikka vaikeaa onkin, me emme kuitenkaan anna periksi. Ennen kaikkea on tuettava kaikkea perustason toimintaa, joka kohdistuu työnantajien sanelua ja oikeistolaista politiikkaa vastaan. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta on Kemissä huhtikuun 11. päivänä tapahtunut hoitajien ulosmarssi Mehiläisen Länsi-Pohjan sairaalasta ja terveyskeskuksista. Tuemme hoitajien vaatimuksia ja kaikkia muitakin työnantajia ja oikeistoa vastaan suuntautuvia joukkoliikkeitä.

Yksi sellainen on perinteinen vappumarssi, johon me tänäänkin osallistumme.

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Puhe Kemissä työväen vapun vastaanottajaisissa 30.4.2019

Karri Miettinen eli taiteilijanimeltään Paleface puhui viime lauantaina pidetyssä Kemin työväenyhdistyksen seminaarissa oikein mielenkiintoisesti työväenlaulujen olemuksesta ja esitti malliksi sekä yhdysvaltalaisia että suomalaisia vanhoja työväenlauluja.

Palefacen mukaan yhteiskunnan ja työelämän epäkohtia ruoskitaan ja ajankohtaisia poliittisia vaatimuksia esitetään nykyisin räppäämällä. Tänään meillä on mahdollisuus kuulla ja itsekin laulaa perinteisiä työväenlauluja sekä kuulla uutta räppiä, jota esittää eduskuntavaaleissa SKP:n ehdokkaanakin ollut rovaniemeläinen Joona Etto.

Paleface muistutti myös, että kansainvälinen vapun vietto sai alkunsa tuen osoituksena yhdysvaltalaisille työläisille, joita poliisi oli ampunut kuoliaaksi työajan lyhentämistä vaatineessa mielenosoituksessa.

Vaikka porvarillinen tiedotus yrittää latistaa vapun keväiseksi karnevaalitapahtumaksi, vappu on edelleen tärkeä poliittinen mielenosoituspäivä. Tänä vappuna – niin kuin ikävä kyllä monena aikaisempanakin vappuna – on tärkeää pitää esillä vaatimukset rauhan puolesta ja vastustaa sotavarusteluja sekä Naton ja USA:n kanssa jatkuvasti toteutettavia sotaharjoituksia.

Parhaillaankin on menossa sotaharjoitus, joka toteutetaan Suomessa, mutta jota johtaa Yhdysvallat. Harjoituksen pääpaikka on Sodankylä ja Nato- joukot käyttävät muun muassa Rovajärven ampuma-aluetta ja Rovaniemen lentokenttää.

Lapin Rauhanpuolustajat järjestää harjoitusta vastustavan mielenosoituksen Rovaniemellä Lordi-aukiolla lauantaina 11.5. puoli yhdeltätoista. Sitten päivällä kello 13 yliopistolla alkaa aiheeseen liittyvä seminaari, jossa puhuvat yhdysvaltalainen Will Griffin ja suomalainen tietokirjailija Pentti Sainio. Griffin on entinen sotilas, joka nykyisin toimii yhdysvaltalaisessa ”veteraanit rauhan puolesta” – järjestössä ja Pentti Sainio on sotavarusteluun perehtynyt toimittaja, jonka viimeisin kirja on nimeltään ”Minne Suomi pommittaa”.

Rauhasta, tasa-arvosta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta muistutetaan myös huomenna kello 11, kun suoritamme kunniakäynnin Peurasaaren hautausmaalla olevalle punaisten hautamuistomerkille.

Samalla kun toivotan kaikki tervetulleeksi näihin vapun vastaanottajaisiin, toivon tapaavani mahdollisimman monet uudelleen huomenna Peurasaaressa ja vappumarssilla ja sitten puolentoista viikon kuluttua Rovaniemellä.

Vielä kerran tervetuloa! Viihtykäämme täällä tänään!

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Mehiläisen riistoa vastaan

Vuoden 2017 lopussa Simon, Kemin, Keminmaan ja Tornion valtuustoissa ajettiin läpi kovalla kiireellä sopimus kuntien terveyspalveluiden ja kuntien yhteisen Länsi-Pohjan keskussairaalan siirtämisestä Mehiläiselle. Kiireen syynä oli vuoden vaihteessa voimaan tuleva laki, joka olisi estänyt näin suuren ulkoistuksen.

Vaikka monet virkamiehet ja luottamushenkilöt osoittivat 15 vuoden ajalle solmittavassa sopimuksessa olevan ristiriitaisuuksia, epäselvyyksiä ja kunnille epäedullisia ehtoja, sopimus saatiin ajettua läpi massiivisen painostuksen, perusteettomien lupausten ja suoranaisen valehtelunkin avulla. Kemissä äänestys oli tiukin: sopimus hyväksyttiin vain yhden äänen enemmistöllä.

Sopimuksen vastustajat toivat esille yksityisen yrityksen tarpeen tuottaa voittoa omistajilleen. Siksi arveltiin, että palvelut huonontuvat ja että henkilöstön asema heikkenee. Kokemukset vajaan vuoden ajalta ovat osoittaneet, että varoitukset ovat – ikävä kyllä – osuneet oikeaan. Lääkäriin pääsy on merkittävästi vaikeutunut. Lääkäriin pääsyn sijasta on usein tyydyttävä keskustelemaan puhelimessa hoitajan kanssa.

Ongelmista huolimatta 15 vuodeksi tehdyn sopimuksen purkaminen ei ole käytännössä mahdollista. Mehiläinen sai ujutettua sopimukseen sellaiset ehdot, että purkaminen tulisi maksamaan kunnille kymmeniä miljoonia euroja.

Työntekijät ahtaalla

Työntekijöiden mitta tuli täyteen torstaina 11.4. Sen merkiksi Tehyn ja Superin työntekijät marssivat ulos Länsi-Pohjan keskussairaalasta sekä Kemin ja Tornion terveysasemilta.

Ammattiosastot moittivat Mehiläisen tekemiä muutoksia, jotka ovat johtaneet työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen olennaiseen heikentymiseen. Työssä jaksamista ja työhyvinvointia ovat huonontaneet muutokset, jotka työnantaja on toteuttanut nopeassa tahdissa kuluja vähentääkseen. Muutoksia ei ole etukäteen valmisteltu yhdessä henkilöstön kanssa eikä henkilökunnan mielipidettä toteuttamistavasta ole kuultu.

Ammattiosastojen mukaan Mehiläinen on muuttanut työtahdin niin tiiviiksi, että potilaiden yksilöllinen ja laadukas hoito ei toteudu. Työntekijät ovat huolissaan potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Lisäksi koko ajan tuntuu siltä, ettei työtä voi tehdä niin hyvin kuin pitäisi. Osaavaa henkilöstöä on jo irtisanoutunut kiireen ja työolojen muutosten vuoksi.

Ammattiosastot mainitsevat tyytymättömyyteen myös muita syitä. Esimerkiksi työnantajat ovat syyllistyneet henkilöstön eriarvoiseen kohteluun maksamalla vuoden 2018 lomarahat työntekijöille erisuuruisina. Osa henkilöstöstä on saanut lomarahan täytenä ja osa 30 prosentilla leikattuna. Lomarahan tasa-arvoistamisesta ei ole päästy työnantajan kanssa sopuun.

Myös vuoden alussa maksuun tullut järjestelyerä on edelleen neuvottelematta Mehiläinen Länsi-Pohjassa. Henkilöstöjärjestöjen yksimielisestä esityksestä piittaamatta työnantaja on ilmoittanut, että asiasta neuvotellaan seuraavan kerran vasta 18.4.. Näin ollen erä ei ehdi maksuun vielä huhtikuussakaan.

Työnantaja väistelee vastuuta

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n toimitusjohtaja Lasse Männistö (kok) väittää, että hänellä ei ole ollut tietoa työntekijöiden tyytymättömyydestä eikä ulosmarssin syynä olevista asioista. Männistö kuitenkin toteaa, että Mehiläisessä on toki tehty päätöksiä, joilla on pyritty tehostamaan toimintaa. Hänen mukaansa on ymmärrettävää, että kaikki päätökset eivät ole kaikille mieluisia.

Kuntalaisten tuki työntekijöille

Sairaalan edustalle oli tullut joukko kemiläisiä seuraamaan ulosmarssia. Hoitajien ulosmarssi sai heidän varauksettoman tukensa. Peukkua näytettiin ja hoitajien huutamille iskulauseille taputettiin. Tuki ja kannustus hoitajien toiminnalle pyrittiin esittämään muutenkin kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Useampikin tapahtuman seuraaja totesi, että on erinomainen asia, että yksityistämisen mukanaan tuomat ongelmat tuodaan esille tällaisella konkreettisella tavalla. Kun hoitajat lähtevät työpaikaltaan kesken työpäivän, se tarkoittaa, että asia on erittäin tärkeä ja että hoitajat ovat todella vihaisia.

Julkaistu Tiedonantajassa 25.4.2019

Posted in Uncategorized | Leave a comment

ONKO EDUSKUNTA SULJETTU LIIGA

Vaalien alla korostuu Ylen ja muiden tiedotusvälineiden toimittajien tapa esittää vain eduskuntapuolueet tai vielä rajatummin isot puolueet ainoina julkisuuteen kelpaavina vaihtoehtoina.

Aikaisemmin esiintymiset rajattiin eduskuntapuolueisiin. Nyt tätäkin on tiukennettu, kun eduskuntaan ovat ilmestyneet Väyrysen ja Harkimon puolueet, joista toimittajat eivät tykkää. Näiden puolueiden puheenjohtajat eivät ole mukana Ylen hehkuttamissa vaalikeskusteluissa eivätkä puheenjohtajien vaalitenteissä.

Aivan oma lukunsa ovat sitten eduskunnan ulkopuolella olevat puolueet, jotka kuitenkin ovat vaaleissa mukana ja toimivat myös vaalien välillä. Suuri osa kansasta ei edes tiedä niiden olemassa olosta, koska niitä ei tiedotusvälineissä käsitellä.

Jotta vaalit olisivat oikeasti demokraattiset, tiedotusvälineiden pitäisi käsitellä tasapuolisesti kaikkia ehdolla olevia puolueita ja ehdokkaita. Demokratiaa ei ole se, että toimittajat päättävät etukäteen mitkä puolueet ja ketkä ehdokkaat nostetaan esiin. Julkisuus kuitenkin vaikuttaa merkittävästi siihen, ketkä saavat ääniä ja tulevat valituiksi.

Vaikuttaakin siltä, että toimittajat ovat muuttaneet eduskunnan suljetuksi liigaksi, johon uusien puolueiden on äärimmäisen vaikea päästä nousemaan.

Julkaistu Lapin Kansassa 22.3.2019

Posted in Uncategorized | Leave a comment