Nimimerkki Nato oli lähettänyt 6.6.2023 Lapin Kansaan tekstarin, jossa toistettiin se asetehtailijoitten rakastama tunnus, jonka mukaan on varustauduttava sotaan, jos haluaa rauhaa.
Maailman tapahtumat ovat osoittaneet tämän tunnuksen paikkansa pitämättömyyden. Tätä osoittaa nimimerkki Naton mainitseman Ukrainankin esimerkki. Ukraina on määrätietoisesti varustautunut sotaan tekemällä jo vuonna 1997 kumppanuussopimuksen Naton kanssa ja hakemalla Naton jäseneksi. Jäsenyys sille luvattiin vuonna 2008 Naton huippukokouksessa. Muodollista jäsenyyttä ei vieläkään ole, mutta takana on jo vuosikymmenien tiivis sotilaallinen yhteistyö Naton ja erityisesti USA:n kanssa. Vuodesta 2007 lähtien Natolla on ollut Länsi-Ukrainassa Javorivin koulutuskeskuskin.
Sotaan valmistautuminen näkyy myös esimerkiksi Ukrainan turvallisuus- ja puolustusneuvoston kannanotossa 2.9.2015. Silloin todettiin, että Venäjä on vihollinen ja että tavoitteena on Naton jäsenyys.
Kun kovasti sotaan varustaudutaan, niin yleensä seurauksena on sota eikä rauha.
Tämä sotaan varustautumisen johtaminen sotaan on todettu Suomessakin. Syksyllä 1939 Suomi katkaisi Moskovassa käydyt neuvottelut ja varustautui sotaan suorittamalla koko armeijansa liikekannallepanon. Kun armeija oli puolitoista kuukautta ollut asemissa rajalla, ei saatu rauhaa, vaan syttyi sota.
Tästä ei otettu opiksi, vaan varustauduttiin uudelleen sotaan. Rauhaa ei nytkään saatu, vaan varustautumisen ja isomman kanssa liittoutumisen seurauksena Suomi hyökkäsi Saksan kaverina Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941. Ja huonosti kävi tässäkin sodassa.
Suomesta pois lähtiessään saksalaiset tekivät pahaa jälkeä. Tässä Rovaniemi syksyllä 1944.
Presidenttinä ollessaan kokoomuslainen Paasikivi ja maalaisliittolainen Kekkonen ottivat oppia sotien kokemuksista ja Suomea ryhdyttiin varustamaan sodan sijasta rauhaan. Ja rauhassa on saatu vuosikymmeniä ollakin.
Rauhan vuosikymmenien kokemukset on nyt haluttu hylätä. Parhaillaan on menossa Suomen ennen näkemättömän massiivinen sotaan varustautuminen. Miljardi toisensa perään käytetään sotalaivojen, rynnäkköhävittäjien ja muun sotakaluston hankkimiseen. Naapurina olevaan Venäjään vihamielisesti suhtautuvan Naton ja USA:n kanssa on liittouduttu niin kuin 1940-luvulla Saksan kanssa. Lähes jatkuvasti ollaan maailmalla mukana Naton ja USA:n johtamissa sotaharjoituksissa ja Suomessa on melkein koko ajan USA:n ja muiden Nato-maiden sotajoukkoja harjoittelemassa ja mahdolliseen tulevaan sotatantereeseen tutustumassa. Tiedotusvälineet pitävät lisäksi huolen sotaan varustautumisen ilmapiirin ylläpitämisestä.
Sotaan varustautumalla päädytään yleensä rauhan sijasta sotaan. Siksi tulevaisuus tuntuu pelottavalta. Nykymaailman aseet tekevät paljon pahempaa jälkeä kuin mitä saatiin aikaan edellisessä sodassa.
USA:n julma atomipommihyökkäys siviilien asuttamaan Hiroshimaan elokuussa 1945 tuhosi koko kaupungin ja tappoi heti noin 75 000 ihmistä. Viiden vuoden kuluessa säteilysairauksiin ja muihin jälkivaikutuksiin oli kuollut yhteensä noin 250 000 ihmistä. Nykyisiin ydinaseisiin verrattuna USA:n Hiroshimaan ja Nagasakiin pudottamat atomipommit olivat pikkuisia minipommeja.
Tapio Siirilä 