Kemiläiset kommunistit kävivät laskemassa kukat Lautiosaaressa olevalle Kemin veritorstain tapahtumien muistomerkille. Pidin tilaisuudessa seuraavan puheen:
Tänään 18.8. tulee kuluneeksi 72 vuotta Kemin veritorstaiksi kutsutusta tapahtumasta. Tapahtumien taustalla oli Kemi-yhtiön heinäkuun alussa toteuttama huomattava urakkapalkkojen alentaminen.
Kyseisenä vuonna oli vientiteollisuuden toivomuksesta tehty kaksi devalvaatiota ja siksi monien kulutustarpeiden hinnat olivat nousseet. Työväen asema oli siten huonontunut ilman palkkojen alennuksiakin.
Siksi Kemi-yhtiön työntekijöiden heinäkuussa aloittama lakko laajeni nopeasti Kemin muihinkin työpaikkoihin. Elokuun puolessa välissä lakossa olivat lähes kaikki Kemin työläiset.
Lakkotoimikunta oli kutsunut lakkolaiset Karihaaran työväentalolle torstaina 18.8.1949. Kokouksen jälkeen osa kokousväestä lähti kävellen Kemijoen erottelutyömaalle ”laulamaan rikkureille”.
Paikalla tulijoita odotti sisäministeri Aarne Simosen sinne komentaman noin sadan aseistautuneen poliisin joukko. Osalla aseistuksena oli konepistoolit ja lopuilla pistoolit.
Poliisi komensi mielenosoittajia hajaantumaan, Se ei kuitenkaan ollut nopeasti mahdollista, kun hajaantumiskäskystä tietämätön pitkän kulkueen loppuosa oli vasta tulossa paikalle.
Poliisi ryhtyi pamputtamaan ja ampumaan, jolloin Feliks Pietilä ja Anni Kontiokangas kuolivat. Kymmenet mielenosoittajat saivat eriasteisia vammoja.
Kahden työläisen kuolema ei kuitenkaan riittänyt porvareille, vaan jatkoksi järjestettiin oikeusilveily. Sosialidemokraattinen Fagerholmin vähemmistöhallitus komensi oikeuskanslerin syyttämään työläisiä kapinasta. 127 henkilöä sai syytteen. Heistä 63 tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Feliks Pietilän omaiset velvoitettiin maksamaan valtiolle Pietilän ruumiinavauksesta aiheutuneet kustannukset.
Vaikka poliisi ei ole tämän Kemin veritorstain jälkeen tappanutkaan mielenosoittajia, ei yhteiskunta ole kovinkaan paljoa muuttunut. Oikeistolainen ilmapiiri vallitsee ja poliisi, oikeuslaitos ja muu yhteiskunnan väkivaltakoneisto ovat vankasti porvariston käsissä. Poliisi on monesti kohdistanut väkivaltaa porvariston mielestä väärien asioiden puolesta mieltään osoittavia vastaan. Pampulla lyömisen lisäksi silmille on välillä tullut kyynelkaasua tai pippurisumutetta.
Ei työväen asemakaan oli paljoa parantunut. Vaikka yleinen elintaso on noussut, työväki on edelleen alistetussa asemassa ja saavutettuja etuja pyritään huonontamaan.
Siksi on tärkeää vahvistaa ja tukea kaikin tavoin ammattiyhdistysliikettä ja muita oikeiston valtaa vastaan toimivia kansalaisjärjestöjä ja joukkoliikkeitä. Vain järjestäytymällä ja määrätietoisella vasemmistolaisella politiikalla on mahdollista saada aikaan muutoksia yhteiskunnassa.
18.8.2021
Kemin Lautiosaaren muistomerkillä
Tapio Siirilä 