Vuonna 1947 YK:n turvallisuusneuvosto esitti kahden valtion – Israelin ja Palestiinan – perustamista siihen asti Iso-Britannian hallitseman Palestiinan alueelle.
Tämä YK:n esittämä ratkaisu ei kuitenkaan ole vieläkään toteutunut. Israel on vallannut uusia alueita naapurimailta ja nakertanut pala palalta vuoden 1949 aselevossa palestiinalaisten haltuun sovittuja alueita pienemmiksi. Lisäksi Israel miehittää Länsirannaksi nimettyä palestiinalaisaluetta ja saartaa Gazan aluetta.
YK on monet kerrat tuominnut Israelin toimet laittomiksi ja vaatinut miehityksen ja saarron lopettamista sekä palestiinalaisalueille perustettujen israelilaisten siirtokuntien sulkemista ja palestiinalaisia eristämään rakennetun aidan purkamista.
YK:n lisäksi monet maat tukevat palestiinalaisia. Palestiinan valtio hyväksyttiin YK:n tarkkailijajäseneksi vuonna 2012 ja vuonna 2014 EU:n parlamentti antoi tukensa Palestiinan tunnustamistavoitteille. Tähän mennessä 135 YK:n jäsenvaltiota on tunnustanut Palestiinan valtion. Näiden joukossa on muun muassa Ruotsi, mutta häpeällisesti Suomi vielä toistaiseksi puuttuu. Suurimpana esteenä kahden valtion mallin toteuttamiselle on Israel itse ja sitä tukeva USA.
Vaikka en hyväksykään Hamasin nyt aloittamaa Israelin summittaista tulittamista, Hamasin toiminta on kuitenkin ymmärrettävää. Kun ihmiset ovat joutuneet elämään vuosikymmeniä kurjissa oloissa vihamielisen miehityksen ja saarron alaisina, ei ole ihme, että kärsivällisyys joskus pettää ja turvaudutaan epätoivoisiinkin tekoihin.
Nykyinen konflikti ja myös kaikki aikaisemmat väkivallanteot ja alueella käydyt sotimiset olisi voitu välttää, jos jo 1940-luvulla esitetty kahden valtion malli olisi toteutettu. Jotta alueelle saataisiin pysyvä rauha, kahden valtion mallin toteuttamiseen on aktiivisesti pyrittävä. Siksi myös Suomen on tunnustettava Palestiinan valtio niin kuin suuri joukko YK:n jäsenvaltioita on jo tehnytkin.
Kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa 12.10.2023
Tapio Siirilä 