Aikaisemmin Natoa nimitettiin reilusti sotilasliitoksi, mutta nyttemmin toimittajat ja poliitikot on opetettu puhumaan puolustusliitosta.
Totuudenmukaisin nimitys olisi kuitenkin hyökkäysliitto. Tämä käy hyvin selville Naton omilla verkkosivuilla julkaistusta Naton historiasta (A Short History of NATO). Tässä historiankirjoituksessa esitellään ne kolme isoa sotilasoperaatiota, jotka Nato on olemassa olonsa aikana käynnistänyt.
Missään hyökkäyksessä ei ole ollut kysymys minkään Naton jäsenmaan puolustamisesta. Jokaisessa tapauksessa Nato on sotkeutunut USA:n johdolla vieraan maan sisäisiin asioihin ja pyrkinyt vaihtamaan niihin mieleisensä hallinnon. Kaksi Naton hyökkäyksistä on lisäksi tehty kaukana Euroopan ulkopuolella oleviin maihin, joista ei varmasti ole aiheutunut mitään sotilaallista uhkaa millekään Naton jäsenmaalle.
Naton historiassa ensimmäinen hyökkäys kohdistui vuonna 1995 Bosnian serbikohteisiin. Aluksi aloitettiin yhdeksän vuorokauden pommituksilla ja joulukuussa alueelle tuotiin noin 60 000 Naton sotilasta.
Nato sotkeutui entisen Jugoslavian asioihin seuraavan kerran vuonna 1999, kun sen koneet pommittivat Kosovoa 78 päivän ajan. Ilmaiskujen jälkeen Naton joukot miehittivät alueen. Miehitys jatkuu edelleen KFOR-operaation nimisenä. Suomikin on ollut osa miehitysjoukkoja vuodesta 1999 lähtien.
Syksyllä 2001 USA ja joukko sen ”kumppaneita” hyökkäsi Afganistaniin. Suomi liittyi kumppaneihin vuonna 2002 ja lähti sotaan mukaan. Vuonna 2003 Afganistanin miehitys ja maan sisällä käytävä sota muutettiin Nato-johtoiseksi ISAF-operaatioksi. Tämä kaksikymmenvuotinen Naton sota kesti vuoden 2021 loppupuolelle saakka.
Kolmas Naton historiassa esiteltävä hyökkäys kohdistui vuonna 2011 Libyaan. USA ei pitänyt Muammar Gaddafin hallinnosta, joka kansallisti maan öljyvarat ja tavoitteli jonkinlaista omaperäistä islamilaisuudella höystettyä sosialismia. Naton historiankirjoituksen mukaan Naton joukkojen oli osallistuttava Gaddafin hallintoa vastustavien ryhmien tukemiseen siviilien suojelemiseksi. Tällaisella tekosyyllä Nato osallistui Libyan sisällissotaan seitsemän kuukauden ajan ohjuksia ampumalla ja pommeja kylvämällä. Gaddafi kyllä saatiin hengiltä, mutta ei toimivaa uutta hallintoa Libyaan.
Nyt herääkin kysymys siitä, pitäisikö Suomen anomus Natoon liittymisestä vetää pois. Päättäjät ovat luulleet pyrkivänsä puolustusliittoon, mutta todellisuudessa kysymys onkin hyökkäysliitosta.
Lähetetty 19.5.2022 Lapin Kansaan. Ei ole julkaistu
Tapio Siirilä 