Arjo Suonperä ja hätätyö

Huomasin tammikuun Tiedonantajassa Arjo Suonperän kuolinilmoituksen. Arjo oli merkittävä toimija puolueessa, oli mukana muun muassa keskuskomiteassa ja poliittisessa toimikunnassa ja monissa muissa puolue- ja järjestötehtävissä.

Itselläni on aivan erityisiä syitä muistella Arjoa, jonka tapasin ensimmäisen kerran Kemi-yhtiön oikeudenkäyntien merkeissä 1970-luvun puolen välin tienoilla.

Kunnossapito-ongelma Kemi-yhtiössä

Tapahtumat alkoivat siitä, kun Kemi-yhtiön sellutehtaan meesasuodattimen iso hammaspyörä särkyi. Työnantaja ei ollut riittävästi varautunut tämän tapaisiin sattumuksiin, vaan kunnossapidon ongelmat tavattiin selvittää ylitöitä teettämällä.

Tällä kertaa ei löytynyt halukkaita ylitöihin. Niin kuin tapana oli – ja tahtoo olla vieläkin – työnantaja ilmoitti tarvittavan ylityön olevankin hätätyötä, josta ei voi kieltäytyä. Työntekijät olivat eri mieltä ja ottivat yhteyttä työsuojelupiiriin. Minä olin silloin töissä Lapin työsuojelupiirissä ja kävin paikan päällä tutustumassa tilanteeseen. Kannanottonani esitin, että työnantajan esittämä työtehtävä ei täytä työaikalaissa määritellyn hätätyön ehtoja.

Koska kyseessä ei siis ollut hätätyö ja koska ylityöhön halukkaita ei ollut, korjaus viivästyi. Sen seurauksena sellutehdas ja kartonkikone seisoivat pari vuorokautta.

Yhtiö vaati korvauksia ja rangaistusta

Kemi-yhtiö nosti myöhemmin kanteen, jossa se vaati minulta puolen miljoonan markan suuruista korvausta seisokin vuoksi yhtiölle aiheutuneista vahingoista ja lisäksi esitti rangaistusta virkavirheestä.

Kuuluin silloin SAK:hon kuuluvaan Valtion työntekijäin ja viranhaltijain ammattiliittoon (VTVL). Liitto järjesti minun asianajajakseni SAK:n lakimiehen Arjo Suonperän.

Asiaa käsiteltiin useaan kertaan Kemin raastuvanoikeudessa. Lopulta oikeus päätti, että kysymyksessä oli hätätyö. Minun ei kuitenkaan tarvinnut maksaa yhtiölle korvauksia eikä minua tuomittu virkavirheestä.

Raastuvanoikeuden päätöksestä valitettiin hovioikeuteen. Hovioikeudessa loputkin Kemi-yhtiön kanteesta menivät nurin, kun hovioikeus päätti, että suodattimen korjaus ei täyttänyt hätätyöltä vaadittavia ehtoja.

Hovioikeuden päätös jäi voimaan, kun korkein oikeus puolitoista vuotta asiaa harkittuaan ei antanut muutoksenhakulupaa.

Arjon toiminta koko oikeudenkäyntiprosessin ajan oli erittäin ammattimaista ja tasokasta. Yhteistyö Arjon kanssa sujui mallikkaasti koko oikeuskäsittelyn ajan. Pidän paljolti Arjon ansiona sitä, että yhtiö hävisi kaikki vaatimuksensa.

Hätätyöpykälä on muutettava

Vaikka tuosta Kemi-yhtiön tapauksesta on kulunut jo kohta viisikymmentä vuotta, työnantajat väärinkäyttävät edelleen työaikalain hätätyöpykälää. Yhtiöt pyrkivät teettämään työt mahdollisimman vähäisellä työvoimalla. Kun jotain yllättävää sattuu, siitä koetetaan selvitä ylitöitä teettämällä. Ylitöihin ei kenenkään tarvitse suostua ja siksi välillä tulee tilanteita, että työnantaja yrittää pakottaa väen töihin julistamalla tarvittavan työn hätätyöksi.

Työaikalain hätätyötä koskeva pykälä ei ole riittävän selkeä. Siksi SKP:n ay-ryhmän valmistelemassa esityksessä työaikalain muuttamiseksi ehdotetaan myös hätätyöpykälää muutettavaksi. Tarkoitus on täsmentää pykälää niin, että sen väärinkäyttäminen on aikaisempaa vaikeampaa. Esityksen pääasiallinen sisältö on työajan muuttaminen kuuteen tuntiin päivässä tai 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta.

Arjo oli ahkerasti mukana käytännön puoluetyössä.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a comment