Euroopan unionin tarkastajat tekivät äskettäin ratsian kymmenkunnan suuren eurooppalaisen metsäyhtiön konttoreihin. Suomesta kohteena olivat UPM, Stora Enso ja Metsä Fibre. Taustalla oli epäilys laajasta kartellista, jossa selluloosan valmistajat olisivat sopineet myyntihinnoista.
Useimmissa Euroopan unionin jäsenmaissa kartellin muodostaminen on rangaistava rikos. Näin oli Suomessakin vuoteen 1992 asti. Silloin Esko Ahon porvarihallitusta (keskusta, kokoomus, ruotsalaiset ja kristilliset) tukeva eduskuntaenemmistö poisti kartellin rikoslaista.
Seuraukset ovat näkyneet kartellien muodostamisena. Ainakin bussikartelli, metsäyhtiöiden puunostokartelli ja asfalttikartelli ovat paljastuneet. Hyvin todennäköisesti Suomessa on ainakin saman verran toistaiseksi paljastumatta jääneitä kartelleja.
Kun kartelli ei ole rikos, mahdolliset korvaukset maksaa yhtiö. Jos kartelli olisi rikos, sopimuksen tekijät, eli tavallisesti yrityksen toimiva johto, voitaisiin tuomita henkilökohtaisesti sakkoihin tai vankeuteen. Tämä olisi varmasti omiaan hillitsemään kartelleihin ryhtymistä.
Vajaat kymmenen vuotta sitten työ- ja elinkeinoministeriö sekä kilpailu- ja kuluttajavirasto teettivät selvitykset kartellien mahdollisesta kriminalisoinnista. Molemmissa selvityksissä esitettiin kartellien palauttamista rikokseksi. Asia ei ole kuitenkaan edennyt mihinkään.
Kartellin ideana on hintojen keinotekoinen pitäminen mahdollisimman korkeana. Loppujen lopuksi ylimääräinen hinta ujutetaan tavallisen kansalaisen tarvitsemiin tuotteisiin. Siksi meidän kansalaisten etu on kartellien muodostamisen vaikeuttaminen. Toivottavasti nyt meneillään oleva sellukartellitutkimus saa hommaan vauhtia ja kartelli palautetaan rikokseksi.
Julkaistu Lapin Kansassa 18.10.2021
Tapio Siirilä 