VUODET 1917 JA 1918 LAPISSA JA SUOMESSA

Eturivissä alustajat Tiina Lintunen, Ulla Aatsinki ja Anneli Kanto

Perinteikkään Kemin Työväenyhdistyksen perustamisesta on tänä vuonna tullut kuluneeksi 130 vuotta. Pitkään toimimattomana olleen yhdistyksen toiminta on saatu käynnistettyä uudelleen sopivasti juhlavuoden kunniaksi.

Ensimmäisenä tapahtumana pidettiin huhtikuussa yhdistyksen 130-vuotisjuhla. Toinen tämän vuoden merkittävä tapahtuma oli 11.11. järjestetty seminaari, jossa käsiteltiin työväenliikkeen keskeistä roolia Suomen itsenäistymisessä. Seminaarin alustuksissa käsiteltiin vuosien 1917 ja 1918 tapahtumia Kemissä ja Lapissa ja laajemminkin Suomessa.

Venäläisiä Kemissä ja Torniossa

Kauko Kemppinen kertoi vuosien 1917 ja 1918 tapahtumista Kemissä ja lähiseuduilla. Kemin kokemukset osoittavat osaltaan sen valkoisen valheen onttouden, jonka mukaan vuonna 1918 käytiin vapaussotaa Suomen vapauttamiseksi Venäjästä

Kemissä vietettiin vuoden 1917 vappujuhlaa maaliskuussa Venäjällä tapahtuneen tsaarinvallan kukistumisen yhteisenä juhlana. Vappukulkueessa oli ensimmäisenä venäläinen ratsuväki ja heidän perässään venäläiset jalkaväkisotilaat. Sitten tulivat ammattiosastojen ja poliittisten järjestöjen liput ja yhdistysten jäsenet. Heidän jäljessään tuli lähes koko Kemin muu asujaimisto; katselijoita ei juuri katujen varsille riittänyt.

Venäläiset eivät mitenkään pyrkineet vaikuttamaan Suomen tapahtumiin. Lokakuun vallankumouksen jälkeen mielessä oli lähinnä vain kotiin pääseminen. Tammikuussa 1918 venäläiset joukko-osastot myivät aseensa Kemin suojeluskunnalle ja lähtivät tammikuun viimeisinä päivinä junilla etelään ja kotia kohti.

Lapin työväenliikkeen pitkät perinteet

Ulla Aatsinki on tutkinut vuonna 2009 hyväksytyssä väitöskirjassaan ”Tukkiliikkeestä kommunismiin” työväenliikkeen kehittymistä Lapissa. Hänen alustuksessaan käytiin läpi työväenliikkeeseen vaikuttaneita olosuhteita ja tapahtumia. Muun muassa Tornion kautta Ruotsiin ja Ruotsista Suomeen tapahtunut merkittävä henkilö- ja tavaraliikenne maailmansodan aikana vaikutti työväenliikkeenkin kehittymiseen. Esimerkiksi tunnetulle anarkistille Pjotr Kropotkinille järjestettiin Oulun asemalla junan seisomisen aikana suuri tervetuliaistilaisuus, kun hän oli palaamassa helmikuun vallankumouksen jälkeen maanpaosta Haaparannan ja Tornion kautta Venäjälle.

Lapissa oltiin muutenkin kansainvälisiä, onhan siellä maaraja kolmeen valtioon (Ruotsi, Norja ja Venäjä). Vasemmistolaisten kesken muodostuneet kansainväliset verkostot muodostuivat varsin pysyviksi. Kun Suomessa kommunistit joutuivat toimimaan maan alla 1920- ja 1930-luvuilla, saatiin Ruotsista apua muun muassa Lapin eri paikkakunnilla tehtyjen lehtien painamiseen ja levittämiseen. Vielä toisen maailmansodan aikana saksalaisia vastaan toimineet norjalaiset vastarintamiehet ja suomalaiset metsäkaartilaiset saivat apua ja suojaa Pohjois-Ruotsin vasemmistolaisilta.

Vuoden 1918 sotatapahtumat rajoittuivat Lapissa Rovaniemen ja Tervolan pienehköihin kahakoihin. Lapissa – niin kuin muuallakin Suomessa – vain pieni osa punaisten uhreista syntyi varsinaisissa taisteluissa. Lapissa taisteluissa kaatuneita punaisia oli 26 ja taistelujen jälkeen teloitettuja 71.

Punaisten naisten tiet

Tiina Lintusen vuonna 2015 hyväksytty väitöskirja ”Punaisten naisten tiet” käsittelee keittäjinä, pesijöinä, ompelijoina, sairaanhoitajina ja muissa vastaavissa tehtävissä punakaartien yhteydessä toimineiden naisten kohtaloita. Tutkimuksen kohteeksi on valittu Porin ja lähiympäristön naiset, mutta heidän kokemuksensa ovat aika pitkälle yleistettävissä muidenkin paikkakuntien naisiin.

Punakaarteja avustaneista porilaisista naisista suunnilleen puolet oli naimattomia. Nuorin oli vain 13-vuotias ja vanhin oli 69-vuotias. Huomattava osa (noin 70 %) oli poliittisesti aktiivisia ja kuului ammattiosastoon tai puoluejärjestöön tai molempiin.

Aseen kanssa rintamilla olleita ja aseettomissa tehtävissä olleita naisia teloitettiin huomattavia määriä kenttäoikeuksien päätöksien perusteella ja ilman mitään muodollisia päätöksiä.

Kaikkiaan 5 533 naisen tapausta käsiteltiin valtiorikosoikeudessa. Joukossa oli paljon Venäjälle pakoon perheensä mukana yrittäneitä ja vangiksi joutuneita, jotka eivät olleet mukana punakaarteissa tai niiden tehtävissä. Sellaiset naiset – tai ainakin osa heistä – pääsivät vapaaksi. Sitä ennen useimmat olivat kuitenkin joutuneet odottamaan päätöstä vankileirien kurjissa oloissa 2 … 3 kuukautta. Valtiorikosoikeudessa ehdollisen tuomion sai noin 58 % ja ehdottoman 14 % tutkittavana olleista naisista.

Sodan jälkeen naisten asema oli hyvin hankala. Monilta oli mies kuollut tai punakaartissa olleen miehen ja yhtä lailla naisen oli vaikea saada työpaikkaa. Lapsia jouduttiin lähettämään kerjuulle ja joskus lapset piti antaa pois, kun heidän kotona elättämisensä ei mitenkään ollut mahdollista.

Isoisä valkokaartissa

Kirjailija Anneli Kanto havahtui tutkimaan vuoden 1918 tapahtumia, kun hän sattumalta tunnisti ilmajokelaisen isoisänsä valkokaartilaisista Tampereen valtauksen jälkeen otetusta valokuvasta. Tutkimustensa perusteella hän on kirjoittanut punakaarteissa taistelleista naisista vuonna 2008 ilmestyneessä romaanissa Veriruusut. Tämä vuonna ilmestyneessä Lahtarit-romaanissa seurataan valkokaartissa mukana olleiden ilmajokelaispoikien matkaa Vaasasta Viipuriin.

Alustuksessaan Anneli Kanto pohdiskeli erityisesti sitä, miten tavallisista nuorista maalaispojista tuli puolentoista sotakuukauden aikana julmia tappajia ja miten he selvisivät kokemuksistaan.

Tiedetään, että noin 15 000 punaista teloitettiin ja tapetuista suurimman osan nimetkin tiedetään. Sen sijaan ei tiedetä paljoakaan siitä, kuinka moni osallistui teloituksiin ja mitkä ovat heidän nimensä. Teloituksiin osallistumisella kerskailun sijasta niistä on enimmäkseen vaiettu.

Vaikeneminen on ymmärrettävää. Kun sota oli ohi ja oli palattu rauhan töihin, sodan ilmapiiri ei enää vaikuttanut. Silloin monesta maalaispojasta alkoi varmastikin tuntua kamalalta muistella aseettomien maanmiesten ampumiseen osallistumista.

Advertisements
This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s